Kärkihankeblogi

Lapsi ja perhe keskiössä –hanke potkaistiin käyntiin

Kirjoittanut » Ann Backman | 11.10.2017

Hankkeen kick off –seminaari järjestettiin 25.9.2017. Seminaariin kokoontui n. 80 osallistujaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutussektorilta ja järjestöistä. Hankkeessa työskentelevä Ann Backman kirjoitti seminaarista Kärkihankeblogiin. Lue lisää (ruotsiksi).

Seminaarin materiaalit löytyvät täältä. 

yleisohankehenkilotjstrand

LAPE-kärkihanke käynnistynyt Pohjanmaalla

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 28.6.2017

LAPE-hanke uudistaa lasten-, nuorten ja perheiden palvelut asiakaslähtöisiksi integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. LAPE on näin ollen muutos- ja toimeenpano-ohjelma, joka liittyy läheisesti sote- ja maakuntauudistukseen. Muutosohjelma koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus on nimeltään lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri, toinen on lapsi- ja perhelähtöiset palvelut. Pohjanmaalla muutosohjelma keskittyy palveluiden uudistamiseen.

rikun blogikuva1 suo

LAPE-hankkeen keskeisenä tavoitteena on palveluiden oikea-aikainen saatavuus, painopisteen siirtyminen ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Pohjanmaan maakunnan oman perhekeskustoimintamallin kehittäminen on yksi keino edistää näitä tavoitteita.

Jokainen maakunta on saanut valtionrahoituksen muutosagentin palkkaamiseksi. Muutosagentin tehtävänä on innostaa alueen toimijoita muutokseen sekä tukea ja koordinoida alueella toteutettavaa LAPE-muutostyötä. Pohjanmaalla muutosagentti on mukana maakunnan väliaikaishallinnossa. Muutosagentti on aloittanut työnsä Pohjanmaalla toukokuun alussa. Muutosagentin lisäksi Pohjanmaa on hakenut ja saanut hankerahoitusta erityistason palveluiden kehittämiseen. Hankesuunnitelma on luettavissa nettisivuilla 2019.osterbotten.fi. Kehittämishanke käynnistyy täydellä teholla, kun hanketyöntekijät on saatu rekrytoitua.

Työni muutosagenttina on alkanut tutustumisella maakuntaan ja kuntiin. Suhteessa kuntiin muutosagentin tehtävänä on edistää sitä, että kunnissa on olemassa olevat yhteistyörakenteet, kunnalliset lape-ryhmät, toiminnassa. Maakunnallinen lape-ryhmä toimii muutosagentin työn sekä hankkeen ohjausryhmänä. Muutosagentin työssä on tärkeää myös löytää ja tuoda esiin paikallisia hyviä käytäntöjä, joita jatkossa voitaisiin ottaa käyttöön koko maakunnassa.

Palveluohjauksen hyvät käytännöt Pohjanmaalla – palveluohjaajien yhteinen tapaaminen

Kirjoittanut » Pia Vähäkangas | 21.4.2017

Pohjanmaan palveluohjaajat, esimiehet ja Sote-uudistuksen Ikäihmiset-työryhmän jäsenet kokoontuivat 29.3. Vaasan keskussairaalan auditorioon keskustelemaan palveluohjauksen hyvistä käytännöistä ja kehittämishaasteista. Seminaari järjestettiin osana Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon -kärkihanketta.

seminaari blogi 3

 

Työryhmissä pohdittiin millaisia yhteisiä palveluohjauksen toimintamalleja tarvitaan Pohjanmaan alueella. Seminaarissa tutustuttiin myös kuntien palveluohjauksen nykyisiin käytäntöihin ja todettiin, että käytännöt vaihtelevat.

Millaisia hyötyjä yhteisistä palveluohjauksen toimintamalleista on? Seminaarin keskusteluissa todettiin, että yhteisten käytäntöjen ja mallien kehittäminen luo edellytykset ikäihmisten tasavertaisten, laadukkaiden ja joustavien palvelujen tuottamiselle. Keskusteltiin myös siitä, että toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan:

  • Yhteinen asiakaslähtöinen palvelunäkemys ja ikäihmisten osallisuutta edistävä työote
  • Palvelutarpeen arviointiin yhteiset työvälineet
  • Palveluohjauksen tueksi palvelukriteerit
  • Yhteiset tietojärjestelmät, jotta voidaan laatia asiakassuunnitelma, jonka tekemiseen myös ikäihminen voi osallistua

Pohdittiin myös sitä, miten Sote-rakenneuudistus ja siihen liittyvä lainsäädäntö mahdollistavat ikäihmisen kokonaishoidon ja palvelun tuottamisen moniammatillisena toimintana.

Palveluohjauksen toimintamallin kehittämistyö jatkuu Pohjanmaalla. Paneudumme haasteisiin ja jatkamme keskustelua.

Itsemäärääminen - ikäihmisten näkökulma

Kirjoittanut » Pia Vähäkangas | 29.3.2017

Itsemääräämisoikeus ja itsemäärääminen ovat käsitteitä, joita nostetaan esille ikäihmisten palvelua koskevissa keskusteluissa. Itsemääräämisoikeus on kaikkien ihmisten perusoikeus. Itsemäärääminen on yhteydessä valintojen tekemiseen ja päätöksentekokykyyn. 

Osallistuin viime viikolla Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämään itsemääräämisoikeuslainsäädännön jatkovalmistelua koskevaan työseminaariin. Siellä käytiin keskustelua mm. rajoittamistoimenpiteiden käytöstä hoitotilanteissa. Itsemäärääminen on kuitenkin paljon laajempi asia.

Mitä itsemäärääminen käytännössä tarkoittaa? Harva meistä miettii, miten itsemäärääminen toteutuu arkielämässä. Valintojen tekeminen on luonteva osa arkea. Moni valitsee itse harrastuksensa ja tekee päätöksiä siitä, miten vapaa-aikaansa viettää. Nämä päätökset ovat yleensä yhteydessä elämätapaan ja arvostuksiin. Päätöksenteko voi koskea isoja asioita mutta kohdentua myös pieniin asioihin, kuten valintoihin pukeutumisessa tai syömisessä.

turvaranneke

 

Kun ihmisen päätöksentekokyky on alentunut esimerkiksi muistisairaudesta johtuen, muuttuu itsemääräämisen toteuttaminen haasteelliseksi. Ongelmat tulevat näkyviksi viimeistään silloin, kun henkilö lähtee vähillä vaatteilla ulos tai hän ei löydä takaisin kotiin, liesi jää päälle tai koti jää siivoamatta. Työseminaarissa pohdittiin, voidaanko tulevaisuudessa digitalisin järjestelmin tukea ikäihmisen itsemääräämistä ja kotona selviytymistä edellä mainituissa ongelmissa. Palveluasumispaikan haku ja jonottaminen ovat tätä päivää. Toisaalta THL:n RAI-vertailukehittämistiedon (N=25669) mukaan noin 14 %:lla niistä asukkaista, jotka asuivat tehostetussa palveluasumisessa vuonna 2016, oli liikkumisvapauden rajoituksia päivittäin.

 Miten asiakkaan itsemääräämistä voidaan tukea palveluohjauksessa? Tärkeintä on kuunnella ihmistä ja keskustella hänen kanssaan. Keskustelulle tulisi varata riittävästi aikaa, jotta ikäihminen voi tuoda esille omat mielipiteensä ja näkemyksensä. Tärkeä on myös käydä vuoropuhelua läheisten tai hoitoon osallistuvien kanssa. Ikäihminen tarvitsee itsemääräämisen toteuttamisessa ohjausta ja neuvontaa kuten myös tietoa palveluista ja hoitojen vaikutuksista ymmärrettävällä tavalla. Hänelle tulee antaa mahdollisuus osallistua kykyjensä mukaan palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin ja palvelunsa suunnitteluun. Henkilön itsemääräämistä edistää hänen läheistensä osaamisen ja jaksamisen tukeminen.

Lainsäädännön haasteena on tuottaa yhteisiä itsemääräämisen toteuttamisen linjauksia, jotta ihminen iästä, toimintakyvyn rajoitteista tai sairauksista riippumatta nähdään kokonaisuutena. Itsemääräämisen edellytyksistä tulisi myös keskustella huomattavasti enemmän valinnanvapauden ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen rinnalla.

Kuinka saamme Pohjanmaan palveluohjauksen kuntoon?

Kirjoittanut » Pia Vähäkangas | 21.2.2017

Toimin Pohjanmaan maakunnan muutosagenttina vuosina 2017-2018. Tehtävä on osa hallituksen kärkihanketta -  Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O). Toimin yhteistyössä Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta valmistelevan Ikäihmiset työryhmän kanssa (kuva).

ikaihmiset ryhmakuva

Meidän yhteisenä tehtävänä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus osana Sote-rakenneuudistusta. Tähän pyrimme kehittämällä palveluohjauksen toimintamalleja. Haluamme, että ikäihmiset saavat palveluja yhtenäisin perustein koko maakunnan alueella. Haluamme myös, että ikäihmiset ovat osallisia palvelun ja hoidon suunnittelussa.

Mitä palveluohjaus tarkoittaa? Miten ikäihminen pääsee palveluohjauksen piiriin? Onko palveluohjaus lähipalvelua?

Palveluohjaus perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Sen avulla palveluohjaaja kartoittaa mm. ikäihmisen arkiselviytymistä, toimintakykyä ja asumista. Arvioinnin tulosten pohjalta hän käy keskustelua ikäihmisen kanssa, antaa tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa tai myöntää palveluja. Palveluohjaaja toimii yhteistyössä terveydenhuoltohenkilön kanssa, mikäli ikäihmisen tilanne sitä vaatii. Tärkeää on myös huomioida ikäihmisen mahdollinen sosiaalinen verkosto.

Palveluohjaukseen pääsee ottamalla yhteyttä palveluohjaajaan. Tällä hetkellä palveluohjaajat toimivat yleensä kuntien palveluksessa. Sote rakenneuudistuksessa palvelu- ja hoitoon ohjaaminen on suunniteltu siirtyvän maakunnan tehtäväksi. Koska palveluohjaus on asiakaslähtöistä toimintaa, sen on tärkeä olla osa lähipalvelua myös tulevaisuudessa.

Tulen jatkossa kertomaan ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittämistyön etenemisestä tässä blogissa. Järjestämme myös työpajoja ja seminaareja, joista ilmoitamme erikseen. 

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.